Kasvua kotimaisista marjoista – Marjafarmari investoi pitkäjänteisesti

Somerolla Pyölin kylässä Hyytiäisten tilalla on sotien jälkeen pidetty karjaa ja viljelty viljaa. Vielä vuosituhannen alkupuolella tila keskittyi kananmunan tuotantoon, mikä kuitenkin päättyi isäntä Viljo Hyytiäisen äkilliseen poismenoon.

Kun Viljon poika Markus Hyytiäinen muutti vuonna 2017 tilalle vaimonsa Riikka Hyytiäisen kanssa, heräsi ajatus marjanviljelystä. Varsinainen marjojen viljely alkoi kuitenkin vasta vuonna 2023.

“Kun muutimme tänne, heitin vitsillä, alkaisimmeko viljelemään marjoja. Koska muu tuotanto oli ajettu alas, oli luontevaa aloittaa alusta”, Riikka kertoo.

Marjanviljely muistuttaa enemmin puutarhurin työtä kuin perinteistä maanviljelyä. Se vaatii jatkuvaa läsnäoloa, tarkkaa havainnointia sekä kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Vaikka Riikka on useamman vuoden harrastuksena viljellyt esimerkiksi tomaatteja kasvihuoneessa, ovat marjat vaatineet rutkasti uuden opettelua.

“Emme kuitenkaan missään vaiheessa miettineet muita vaihtoehtoja. Pidämme itsekin marjoista, ja siksi kotimaisen marjan tuottaminen on vienyt meitä eteenpäin”, hän sanoo.

Tunnelissa vadelma kasvaa säältä suojassa

Kaikki lähti vuonna 2023 istutetuista pensasmustikan taimista. Hyvin hoidettu mustikkapensas voi kestää maassa kymmeniä vuosia ja tämän takia onkin tärkeää kiinnittää perustamisvaiheessa huomiota etenkin maan kuntoon. Pensasmustikat kasvavat tilalla avomaalla.

Pensasmustikan lisäksi Marjafarmarin tuotteisiin kuuluu vadelma, jonka kasvatus aloitetaan nyt alkavalla kasvukaudella. Molemmat näistä kasveista vaativat omanlaista huolenpitoa.

Aikataulua on tarvinnut suunnitella tarkasti, sillä mustikan viljelyn ohella molemmat yrittäjistä ovat käyneet päivätöissä, Markus infra-alalla ja Riikka finanssialalla. Nyt varsinkin vadelman tunneli-investointia tehdessä kaikki päivätöistä liikenevä aika on mennyt tunnelityömaalla.

Toisin kuin maahan juurtuva pensasmustikka, vadelmasta saadaan yksi sato. Alkukesästä taimet istutetaan ruukkuihin ja syksyllä ne otetaan pois. Tunneliviljelyn etuna on, että siinä kasvukautta voi säädellä ja ajoittaa sekä myös kasvukautta parempien olosuhteiden vuoksi pidentää.

Lisäksi tunneleissa on mahdollista hyödyntää automatisoitua kasteluteknologiaa sekä tuuletusta.

“Joillakin tiloilla mekanismi päätyovien avauksen suhteen on manuaalinen. Meillä on panostettu automatisointiin tässä asiassa, sillä se tuo merkittävää aikasäästöä”, Markus sanoo.

Viljelytunneli on ollut yritykselle merkittävä investointi. Tunnelialueen toteuttaminen vaatii huomattavia panostuksia, ja tämän lisäksi kustannuksia syntyy esimerkiksi kastelujärjestelmistä sekä kasvuston tukirakenteista vadelmatunneleissa. Investointia varten voi hakea Ruokaviraston kautta Ely- keskuksen myöntämää investointitukea.

“Tukea myönnetään erityisesti tilojen kilpailukyvyn parantamiseen ja nykyaikaistamiseen liittyviin investointeihin. Tuen hakuun on saatavilla erilaista asiantuntija-apua ja tulleiden hakemusten perusteella ELY-keskus päättää tukea saavat hankkeet aina kunkin hakukauden sisällä tulleista hakemuksista,” Markus kiteyttää.

Myynti ja markkinat vaativat ennakointia

Toistaiseksi Marjafarmari toimittaa tuotteet kauppoihin itse. Pääosin keskitytään paikalliseen markkinaan ja halutaan olla vahva paikallisen lähiruuan tuottaja. Osa sadosta menee myös pääkaupunkiseudulle, jossa myyntiä hoitaa yritystoiminnassa mukana oleva Aapo Silventoinen.

“Marjojen myynti vaatii ennakointia. Markkinat täytyy olla tiedossa ennen sadon valmistumista”, Riikka sanoo.

Kulutustottumuksissa on tapahtunut muutoksia, ja erityisesti pakastemarjojen kysyntä tarjoaa mahdollisuuksia sesongin ulkopuolella. Pakastaminen toimii myös keinona hallita hävikkiä.

“Pakastemarjalla voimme minimoida hävikkiä, mikä on meille tärkeä arvo. Ja olemme pohtineet jalostustakin, kuten mehujen ja hillojen tuottamista omista marjoista. Mutta ensin toki panostamme tuoremarjan myyntiin ja tuottamiseen”, Riikka huomauttaa.

Harkitusti kohti huomista

Nyt kesällä Marjafarmari avaa tilalla tilapuodin. Toiminnan kasvaessa myös tilan infrastruktuuria pitää kehittää. Edessä ovat ainakin kulkuyhteyksien parantaminen logistiikan tehostamiseksi ja sähköjärjestelmien vahvistaminen vastaamaan kastelujärjestelmän ja kylmälaitteiden vaatimuksia.

Hyytiäiset eivät kuitenkaan halua hötkyillä muutosten kanssa, sillä marjanviljelyssä työvaiheet on tehtävä yksi kerrallaan ja suunnitelmallisesti ennen kuin siirrytään jälleen seuraavaan vaiheeseen. On edettävä askel kerrallaan.

“Esimerkiksi tunnelin kastelujärjestelmä piti valita huolella. Sen valinnassa otimme huomioon erityisesti sen, että se mahdollistaa tunnelialan laajentamisen myöhemmin”, Markus järkeilee.

Jatkossa Marjafarmari haluaa profiloitua laadukkaiden marjojen tuottajana. Lähivuosina suunnitelmissa on mahdollisesti laajentaa vadelman tuotantoa sekä pensasmustikoillekin on vielä pellolla lisää tilaa jo valmiina. Myös suomalaisten suosikkimarjaa, mansikkaa, saattaa pian löytyä valikoimasta.

“Marjojen esikasvatukseen meillä onkin jo suunnitteilla oma kasvihuone ja tämä tekee marjakaudesta luonnollisesti pidemmän, kun esikasvatus voidaan aloittaa aiemmin”, Riikka paljastaa.

Riikan ja Markuksen mielestä Somero on hyvä paikka yrittää. Erityisesti sijaintia he pitävät hyvänä, sillä useampaan suureen kaupunkiin on vain noin tunnin ajomatka.

“Täällä on paljon palveluita, ja muita hankintoja pystyy myös ostamaan paikallisesti. Se on myös tärkeä arvovalinta yrittäjille kotikunnan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi”, Riikka sanoo.

Kiitokset yhteistyöstä: Marjafarmari
Artikkeli: Tuomas Lieskivi / Mainostoimisto Kuke.
Kuvat: Tuomas Lieskivi